Pellekokit!

Nyt on kyllä hulvattomuuksiin eletty! Mehubileiden pellekokit Soppa Seija ja Kati Keitto opettivat tänään lapsia kokkailemaan Makujen Tapiola festareilla. Meininki oli aivan posketonta - lapset hääräsivät kapustojen ja sirottimien kanssa ja saivat osallistua pellekokkien karkkikeiton haudutukseen. Vanhemmat naureskelivat esitykselle taka-alalla ja rohkeimmat aikuiset ottivat myös osaa kokkikurssiin. Kolme tuntia jatkunut performanssi oli hykerryttävän hauska ja aivan ihana.
 

Tervetuloa kokkikouluun! Tulkaa hämmentämään hämmästyttävää keitosta. Tarttukaa kapustaan ja antakaa mausteiden laulaa. Ripaus naurujuurta ja loraus hupiselleriä. Tiesitkö että keitosten maku saa aimo säväyksen myös muksantuu mausteesta!
 

Kuorikääryleitä ja hurlumheitä! Kalossia, vipuheinää ja muminaa. Rikotaan joukkoon pari kanaa. Mutta hei, mihin Soppa Seija katosi? Pellekokeilla on välillä myös hieman vaikeuksia keskittyä itse asiaan...

Lasten festarit

Helsinki ja pääkaupunkiseutu on täyttynyt tapahtumista elokuussa.  On ollu juhlaviikkoja, elokuvafestareita, taiteiden yötä... vain muutaman mainitakseni. Viime viikonloppuna muistettiin myös aivan erityisesti lapsia Helsingin Lasten Festareiden muodossa ja Lastenjuhlapalvelu Mehubileet oli luonnollisestikin mukana menossa. Tässä muutama tunnelmakuva Mehubileiden meiningeistä.

Onnenpyörä ja Prisilla prinsessa.

Peppi juhli paikalla Herra Tossavainen seuranaan.

Piirrä Pikku Ukolle häntä. Sokkona.

Kasvomaalausta. Kuinkas muuten.

Pipsa-pelle ja tutut ilmapallohahmot.

Herra Hakkarainen käveli unissaan festarialueella.

Loisteliaat linnanjuhlat prinsessojen tapaan

Tyttäreni 6v juhlia vietettiin prinsessan linnassa kuninkaallisin juhlamenoin. Olin jo niitä suunnitellessani hieman haikea siksi, että nämä todennäköisesti tulisivat olemaan viimeiset satumaiset prinsessajuhlat, jotka esikoiselleni tulisin järjestämään... Siispä otin myös järjestämisestä kaiken ilon irti ja nautiskelin hommasta oikein urakalla. Mielikuvitus laukaten keksin juhlaohjelmaksi huikean juonellisen seikkailun eli "Vanhan linnan arvoituksen".

Mutta ennenkuin seikkailu pääsi virallisesti käyntiin oli vierailla jonkin verran aikaa tunnelmoida linnassa, rupatella ja kaunistautua prinsessojen salongissa.

Saapuessaan linnanjuhliin pienet prinsessat ohjattiin johonkin viidestä toimintapisteestä. Näitä olivat kruunun askartelu, prinsessojen taskupeilin valmistus pinssikoneella, helmikorun teko, manikyyri eli kynsien lakkaus ja kauneussalongissa vierailu, jossa tarjolla oli kasvomaalauksia, kimalletta ja glitteriä.

 

Vauhdikkaat prinsessat suoriutuivat toimintapisteistä nopeasti ja pääsivät sen jälkeen ruokapöydän ääreen. Suolaisia alkupaloja napostellessaan he kuulivat kertomuksen vanhan linnan arvoituksesta. Tarinan mukaan linnassa oli asunut aikoinaan erittäin pihi kuningas. Hän oli säilyttänyt suunnattomia aarteitaan salaisessa paikassa ja kuoltuaan aarre oli jäänyt kadoksiin ikuisiksi ajoiksi. Vain selvittämällä vanhan linnan arvoituksen voisivat pienet prinsessat nyt löytää tiensä tämän aarteen jäljille.

Saadakseen arvoituksen ensimmäisen vihjeen vieraiden oli löydettävä kultaiset palapelin palat ja koottava ne yhteen.Luettuaan vihjeen pikku prinsessat kerääntyivät Mirabellan ympärille kuullakseen hänen salaisuutensa, mutta ikävä kyllä ilkeä noita oli taikonut Mirabellan äänen kadoksiin. Voidakseen saada äänensä takaisin Mirabellan oli haukattava pala taikaomenasta. Tässä vaiheessa hyvä haltiatar saapui apuun! Helmiina hatiattarella oli onneksi mukanaan höyryävä taikapata, jossa hän saattoi lumota herkullisen punaisen omenan ja antaa sille taikavoimia.

Onnellinen Mirabella maistoi omenaa ja hänen äänensä palautui.

-Kuulkaapa tarkasti prinsessat, sanoi Mirabella sitten ja paljasti seuraavan vihjeen.

-Peili kertokoon teille totuuden!

Taikapeili löytyi kultaisen kankaan takaa ja toden totta - peili paljasti lapsille seuraavan vihjeen. "Kaunein on prinsessa, joka nukkuu tornissa" Vaan päästäkseen linnan torniin prinsessojen oli vielä onnistuttava avaamaan tornin lukittu ovi.

Löydettyään lukkoon sopivan avaimen innokkaat seikkailijat ryntäsivät kovalla kiireellä portaita pitkin linnan torniin! Ja kuinka ollakaan - täältä löytyi nukkuva prinsessa!

Vieraiden oli vielä keksittävä keino prinsessan herättämiseksi. Ja voitte hyvin kuvitella kuinka onnellinen nukkuva pinsessa oli, kun hänet oli pelastettu satavuotisesta unestaan! Palkkioksi tästä tornin prinsessa lupasi johdattaa vieraat aarteen luokse!

Aarre oli tietenkin pöydällinen ihania herkkuja! Prinsessat pääsivät maistelemaan suussasulavia leivoksia, pipareita ja karkkeja vaaleanpunaisista posliiniastioista. Tyttäreni oli usein kysellyt voisiko järjestää kavereilleen teekutsut, joten päätin toteuttaa hänen toiveensa näin. Mehu kaadettiin kuppeihin kauniista posliinikannuista ja juotiin ruusukuvioin kirjailluista kupeista. Suosittelen lämpimästi prinsessajuhlien kohokohdaksi!

Kakun leipoi upea ja taitava Zara Miravent, joka on ollut opettajanani työväenopiston kakkujen ja pipareiden koristelu kursseilla. Lisää hänen hienoja leipomuksiaan voi käydä ihailemassa tästä linkistä.